Tietyt ihmistyypit toistuvat järjestöissä. Ystäväni kuului pitkään yhteiskunnallista keskustelua käyvään järjestöön, josta minäkin tunsin muutamia persoonia. Hän vaihtoi jäsenyyttään valmistumisensa jälkeen toiselle paikkakunnalle toiseen järjestöön, mutta tunsi elävänsä elämäänsä uudelleen ensimmäisessä kokouksessa.
Tampereen Eki = Oulun Pertti
Ikä 65 v. Ääni narisee. Sanat venyy. Puheenvuoro alkaa usein nukuttamaan. Puhuu paljon muttei sano mitään: “Kuulkaas toverit, kummää olin viime viikolla tosa Tammelan torilla, niin toi Niemelän Riku sano mulle, että viäkö sää Eki jaksat touhuta näissä samoissa hommissa. Ni mää kuulkaa sanoin sille, että mää kuulun jo kalustoon.” [räkäistä naurua]
Tampereen Risto = Oulun Juha
N. 25-vuotias yliopisto-opiskelija. Korostaa akateemisuuttaa käyttämällä sivistyssanoja väärin. Puhuu mielellään viisaita ja ottaa kantaa, mutta ei onnistu tuomaan keskusteluun mitään uutta tai rakentavaa. Jankkaa väittelyissä. Lauserakenteet ovat monimutkaisempia kuin mihin kyvyt riittävät, ja lauseet päätyvät käsittelemään eri asiaa kuin mistä ne alkoivat. Pukeutuu pikkutakkiin, joka nuhruinen ja väärää kokoa.
Tampereen Sirkka = Oulun Saara
Keski-iän paremmalla puolella oleva tukeva nainen. Kutoo aina kokouksessa. Ei sano juuri koskaan mitään. Toimii järjestön taloudenhoitajana. Kuuluu naisjaostoon (hänelle on uskoteltu, että naisjaoston kautta edistetään tasa-arvoa järjestössä. Todellisuudessa naiset ohjataan sinne, jotta miehillä on enemmän rauhaa tehdä päätökset keskenään). Toimii kahvinkeittäjänä kokouksissa.
